1.4 Taksialan palvelusopimusten haasteet

Taksialan sopimukset poikkeavat tällä hetkellä muista aloista: vastuut ovat epäselviä, kilpailu perustuu hinnan polkemiseen eikä tehokkuuteen.

Vastuut jäävät epäselviksi

Vakiintuneilla aloilla sopimus kaivetaan esiin vasta, kun tulee ylitsepääsemättömiä ongelmia – molemmat osapuolet tuntevat vastuunsa. Taksialan julkisissa sopimuksissa vastuut ja tehtävät ovat kuitenkin jääneet epäselviksi. Sopimus on suorastaan saattanut haitata palvelun tehokasta ja laadukasta toteuttamista.

Jos palvelussa on ilmennyt ongelmia, kädet on nostettu pystyyn. Erittäin harva sopimus on irtisanottu ja sopimussakkoja on käytetty vähän, koska tilaajatahot eivät oikein ole tienneet, mitä vaatia tai miten sopimusta pitäisi muuttaa. Pelkona on ollut oman työn lisääntymisen lisäksi osaamispuutteet: entä jos seuraava versio onnistuu vielä huonommin?

Kokonaisymmärrys puuttuu

Poikkeuksetta hankintayksiköiden kanssa keskustellessa syntyy kuva, että koska tilaajalla ei ole kokonaisymmärrystä toimivan hankinnan muodosta, hankinnat muodostuvat sekalaisista, jopa keskenään poissulkevista vaatimuksista. Halutaan esimerkiksi palveluntuottajan toimivan taloudellisesti tehokkaasti, mutta vaaditaan ottamaan kymmenen auton palveluun mukaan 100 autoa.

Hankintayksikkö on myös saattanut ottaa sopimusasiakirjojen pohjaksi toisen yksikön laatimat asiakirjat, mutta muuttanut hankintamallin pääperiaatteita ymmärtämättä sen vaikutusta kokonaisuuteen. Lopputulos: palveluntuottajat päätyvät tuottamaan palvelun jollakin osaamallaan mallilla, ei sopimuksen tarkoittamalla tavalla.

Kurjistavat kilpailutusmallit

Taksialan kilpailu on ajautunut kurjistamiseksi: kuka suostuu tekemään saman työn entistä halvemmalla ja suuremmalla joukolla tekijöitä? Ei nähdä, että laadullisesti ja taloudellisesti parempaan lopputulokseen voitaisiin päästä toimimalla tehokkaammin, vähentämällä tyhjäkäyntiä ja optimoimalla kokonaisuutta.

Alan historialliset rakenteet, markkinatoimijoiden ansaintamallit ja puutteellinen hankintaosaaminen vaikeuttavat tilanteen hahmottamista ja kehityksen kääntämistä myönteisemmälle uralle.

Taksissa tehokkuutta voidaan lisätä kokonaisuutta optimoimalla, hyvällä keskuksen toiminnalla ja sovittamalla autokapasiteetti vastaamaan tarvetta. Keskus voi selvittää asiakkaan aikataulut tarkasti: tarvitseeko asiakas kyydin juuri yhdeksältä, vai olisiko parempi hypätä puoli tuntia aiemmin ohi kulkevaan kuljetukseen? Tällöin tarvitaan yksi taksi kahden sijaan. Sen sijaan että ajoja jaetaan kaikille alalla toimiville kuljettajille vuorotellen, ajot järjestetään minimimiehityksellä.

Koulukuljetukset näyttävät suunnan

Tehokkuuteen tähtäävää mallia toteutetaan muutamissa paikoissa koulukuljetuksissa. Kelan ja hyvinvointialueiden VPL-kuljetuksissa on kuitenkin ongelmana, että toiminnan tehostamisesta on sopimuksissa tähän saakka lähinnä taloudellisesti rangaistu palveluntuottajaa.

Mikäli tehokkuuden lisäämisestä tehtäisiin taloudellisesti houkuttelevaa, yhteiskunta pystyisi säästämään merkittävästi kuljetushankinnoissa. Samanaikaisesti taksiala kehittyisi ja kuljettajat ansaitsisivat paremmin.