2.1 Taksimarkkinat koostuvat kahdesta tasosta

Taksimarkkinat jakautuvat asiakasmarkkinoihin ja kuljettajamarkkinoihin. Julkiset hankinnat ja sääntely kannattaa kohdistaa oikealle tasolle.

Asiakasmarkkinat – loppuasiakkaan palvelijat

Asiakasmarkkinoilla toimii eri kokoisia yrityksiä, jotka pyrkivät lunastamaan elämisen oikeutuksensa tuottamalla asiakkaille heidän haluamaansa palvelua. Suurin on Uber, jolta asiakkaat tilaavat kuljetuspalvelua noin 50 miljoonaa kertaa päivässä. Pienin voi olla Variksen Taksi Ilomantsin Hattuvaarassa, joka palvelee asiakasta kerran kuukaudessa. Palveluhankinnat ja yhteiskunnan sääntely kannattaisi kohdistaa nimenomaan asiakasmarkkinoilla toimiviin yrityksiin.

Kuljettajamarkkinat – kapasiteetin tuottajat

Kuljettajamarkkinoilla toimivat yritykset tuottavat taksipalveluja asiakasmarkkinoiden yrityksille ilman omaa loppuasiakkaiden hankintaa. Suurimmat vain kuljettajamarkkinoilla toimivat yritykset Suomessa ovat noin 200 taksin yrityksiä, jotka toimittavat kapasiteetin kuljettajineen taksibrändin tai julkisen tilaajan palveluun. Suurin osa kuljettajamarkkinoilla toimivista yrityksistä ovat yksittäisiä kuljettajia, jotka myyvät omaa työtään palkkaansa vastaan. Kuljettaja voi käyttää työnantajan autoa tai omaa autoaan – työnantaja korvaa oman auton käytön kustannukset.

Julkiset kuljetushankinnat kannattaa kohdistaa kuljettajamarkkinoille vain, jos tilaaja pystyy järjestämään palvelun kokonaisuuden kilpailukykyisesti. Kuljettajien toimintaa on vaikeampi valvoa kuin asiakasmarkkinoiden toimijoita.

Markkinatasot eivät ole tiukkoja rajoja

Markkinoiden toimijat eivät välttämättä ole lukittuja yhdelle tasolle. Kuljettajamarkkinoilla toimiva Uber-kuljettaja voi palvella satunnaisen asiakkaan suoraan, ja asiakasmarkkinoilla toimiva Menevä voi myydä pelkkää taksikapasiteettia hyvinvointialueen käyttöön. Periaatteelliset erot on silti tarpeen ymmärtää.

Yrityskoko ratkaisee tehokkuuden

Ennen lakimuutosta Suomen taksikysyntä katettiin 10 000 taksilla eli 1 taksi per 500 asukasta. Tarjonta muodostui 10 000 yksittäisestä yrityksestä, jotka eivät kilpailleet keskenään vaan tuottivat ELY-keskuksen suunnitteleman kapasiteetin. Sama kysyntä voidaan tyydyttää esimerkiksi 1 000 kappaleella 10 taksin yrityksiä tai 100 kappaleella 100 taksin yrityksiä. Markkinatalouden hyödyt saadaan esiin sekoituksesta keskikokoisia vaihtoehtoja – ei 10 000 yhden taksin yrityksestä eikä yhdestä jättiyrityksestä.

Yhtä taksia operoi normaalisti 1–2,5 täysaikaista kuljettajaa. Riittävä nyrkkisääntö on ajatella, että jokaista autoa varten on yhden päätoimisen kuljettajan työmäärää vastaava määrä kuljettajia.

Mikroyritys palveluntuottajana

Luotettavuutta haluavat asiakkaat tilaavat tutun taksinkuljettajan palvelemaan itseään. Ennakkoon tehty varaus vie kuljettajan aikaa noin kaksi tuntia, koska sopivaa välitilausta ei helposti osu. Siksi henkilökohtainen tilaus on kustannusrakenteeltaan mielekäs vain limusiinitason palvelussa. Yhdeltä asiakkaalta toisen luokse kaupungin toiselle laidalle ajaessa kertyy enemmän kilometrejä kuin niistä, joissa asiakas on kyydissä. Yksittäinen kuljettaja herää ennen kukonlaulua viemään asiakasta lentoasemalle ja on toista vastassa illan viimeiseltä lennolta. Yöpöydällä piippaavaan puhelimeen on vastattava minuutissa. Yksin toteutettu palvelu ei mahdollista ihmisen tarvitsemaa levon ja unen rytmiä. Tällaista palvelua jaksaa tehdä viisi vuotta, mutta monen ura loppuu terveyshuoliin ennenaikaisesti.

Kirjoittajan nakemys:

Mikroyrittäjän alle 200 000 euron vuosiliikevaihto jättää kulujen jälkeen yrittäjän tuloksi saman oman työpanoksen arvon kuin palkansaajalla. Mikroyrittäjällä on 100 % vastuu lainmukaisesta toiminnasta, mutta hän tuntee vain 20–70 % sääntelystä ja vastuista. Moni haaveileekin nyt turvaa tuovasta työpaikasta. Julkisten palvelujen tuottajana mikroyrittäjä sopii erityistarpeiden täyttäjäksi – haastavat porrasvedot tai traumatisoituneen lapsen kuljetukset – mutta ei jatkuvan palvelun tuottajaksi.

Kymmenen taksin yritys – tehokkuuden kynnyskoko

Kymmenellä taksilla joku auto vapautuu varmasti 40 minuuttia ennen asiakkaan noutoa ja lähempänä asiakkaan noutopaikkaa, joten varautumisaika ja kustannukset jäävät selvästi yhden kuljettajan palvelua pienemmiksi. Rajattu kuljettajaporukka tulee asiakkaille tutuksi. Tilausten vastaanotto vaatii yrittäjältä paljon työtä: 10 taksia, 10 tilausta päivässä per auto tarkoittaa 100 puhelua ja 100 jaettua ajotehtävää, lisäksi 30 muutosta ja 100 muuta kontaktia.

Kymmenen taksia työllistää tyypillisesti noin 15 täysiaikaista kuljettajaa. Yksittäisen kuljettajan irtisanoutuminen ei aiheuta korvaamatonta vajausta. Pakollisten toimien – kirjanpidon, työterveyshuollon – rasitus on suhteessa pienempi kuin yhden auton yrittäjällä. Yritys ei vielä ole yhteistoimintalain piirissä, joten tarvittavat muutokset onnistuvat sujuvasti. Yrittäjä tuntee 60–90 % vaatimuksista, ja henkilökohtainen luottamus yrityksen ja työntekijöiden kesken mahdollistaa maalaisjärjen soveltamisen.

Suurempi taksiyritys – vakiintunut toimija

30 taksin yrityksellä on kirjalliset sisäiset ohjeet, henkilökuntaa tilausten vastaanottoon ja teolliset ohjelmat tietosuojan hallintaan. Yritys järjestää joustavasti erityistarpeet: "Ai tarvitaan leveämpi invahissi Petäjävedelle? Okei, laitetaan sellainen valmistumassa olevaan autoon ja vaihdetaan nykyinen Jämsään." Yrittäjä pystyy hyppäämään tehtävään kuin tehtävään: tuuraamaan sairastunutta kuljettajaa, vaihtamaan puhjenneen renkaan ja ottamaan tilauksia vastaan ruuhka-aikaan. Kasvu- ja kehityspyrkimyksissä tulee vastaan yksittäisen alueen kysynnän rajallisuus.

Sadan taksin yritys toimii jo useilla markkina-alueilla. Se pystyy aloittamaan ja lopettamaan hallitusti 25 taksin kapasiteetin tarvitsevia hankkeita ja siirtämään kapasiteettiaan kysynnän mukaan. Johto on kaksiportainen, prosessit ja mittarit vakiintuneet. Yritys toimii kuten muidenkin alojen palveluyritykset.

Muista hankinnoissa

  • Kohdista hankintasopimus asiakasmarkkinoiden yrityksiin – niiden toimintaa on helpompi valvoa.
  • Suosi vähintään 10 auton yrityksiä, jotka pystyvät kapasiteettisuunnitteluun ja ympärivuorokautiseen palveluun.
  • Älä kohdista sääntelyä suoraan kuljettajamarkkinoille, ellei pysty hallitsemaan kokonaisuutta.
  • Mikroyrittäjät sopivat parhaiten erityistarpeisiin, eivät jatkuvan palvelun tuottajiksi.