4.1 Hinnoittelu

Hinnoittelumalli ohjaa palveluntuottajan käyttäytymistä suoremmin kuin mikään muu sopimusehto. Valitse malli, jossa tuottajan kate kasvaa, kun sinun kustannuksesi laskevat.

Saat mitä mittaat

Jos maksat kilometreistä, syntyy paljon kilometrejä. Jos ostat työtunteja, niitä tuppaa syntymään paljon. Paras malli on sellainen, jossa palveluntuottajan kate on sitä korkeampi, mitä vähemmän sinulle tilaajana syntyy kustannuksia. Silloin tilaaja on keskikenttäpelaaja, yritys hyökkääjä ja sopimusta valvova konsultti puolustaja – kaikki pelaavat samaan maaliin. Tämä on hyvän hankinnan keskeisin huomio, mutta taksikuljetuksissa kukaan ei ole vielä ottanut sitä käyttöön. Mallia kannattaa ottaa rakennusalalta, jossa hyviä hankintamalleja on kehitetty kymmeniä vuosia.

B2C vs. B2P – hinnoittelun eri logiikat

Brändien houkuttelevuuteen perustuvilla kuluttajamarkkinoilla palvelu hinnoitellaan asiakkaan kokeman arvon mukaan. Julkisissa palveluhankinnoissa (B2P) hinta perustuu syntyviin kustannuksiin. Vakiintuneilla aloilla – kuten siivouspalveluissa – kustannukset ovat ennustettavia: kaikki maksavat palkkaa saman työehtosopimuksen mukaan ja ostavat välineet suunnilleen samalla hinnalla. Erot tarjouksissa ovat pienet. Epäreilua kilpailuetua voi saada vain esimerkiksi pimeää työvoimaa käyttämällä.

Taksialalla hinnoittelu ei ole vakiintunut

Taksialalla työtä tehdään joko provisiopalkalla tai yrittäjänä, jolloin työkustannukset riippuvat yksittäisten kuljettajien vaatimuksista ja ymmärryksestä. Kun alan työvoima muodostuu suurilta osin pienistä yrittäjistä ilman yhteistä sopimusta, kaikkien osapuolten on vaikea ymmärtää todellisia kustannuksia etukäteen.

Vaikka yrittäjänä toimivan pitäisi osata hinnoitella palveluunsa riskivarat, käytännössä yksittäiset autoilijat kantavat riskin auton rikkoontumisesta joko optimismiaan tai pakosta: "Toive oli tienata 2 000 euroa kuussa. Nyt auto on rikki, korjaus maksaa 3 000 euroa ja minulla on asuntolainaa. En ole vakuuttanut kunnolla." Alalla ei ole vakiintunutta hinnoittelumallia, joka suojaisi kaikkia osapuolia.

Mistä kuljetuksen hinta muodostuu?

Taksipalvelun hinta muodostuu pääasiassa kuljettajan palkasta ja sivukuluista. Yhtä asiakasta kohti työtunteja kertyy varsinaisen palveluajan lisäksi luokseajosta ja odotusajasta. Toistuvat kuljetukset sopimuksella on merkittävästi edullisempi hankkia kuin yksittäisiä kertakuljetuksia, koska sopimuksessa pystytään optimoimaan kuljetukset niin, etteivät turhaksi jäävät työtunnit nosta hintaa.

Nyrkkisääntö: kuljettajan kokonaiskustannus = 3 x palkka

Kuljettajan palkan päälle tulevat kustannukset ovat arvioitavissa: jos palkka on 10 €/h, kuljettajan autoineen saa kaikkine kustannuksineen käyttöön 30 €/h. Tämä kattaa auton hankkimisen ja yrityksen yleiskustannukset mukaan lukien. Nyrkkisäännön avulla voidaan arvioida tarjousten järkevyys.

Kelan esimerkki: yksikköhinnan kilpailutus ei hillitse kokonaiskustannuksia

KAAVIO: Kela-matkojen hinnan kehitys suhteessa yksikköhintoihin ja indeksiin (2016–2033)

Kelan kuljetuksissa yksikköhinnat ovat pysyneet samalla tasolla 2016–2025 kovan kilpailutuksen ansiosta. Silti toteutunut kustannus matkaa kohti on noussut kustannusindeksin mukana. Kaavio paljastaa kaksi keskeistä muutoskohtaa:

  • **2020:** Matkan keskihinta nousi, kun koronan takia asiakkaiden yhdistely samaan kyytiin lopetettiin.
  • **2022:** Yksikköhinnat laskivat uuden kilpailutuskierroksen seurauksena – mutta kokonaiskustannus jatkoi nousuaan.

Kirjoittajan nakemys:

Yksikköhintojen kilpailuttaminen ei ole tehokas tapa hillitä kuljetuskustannuksia. Kustannusten voi ennustaa jatkavan nousuaan, ellei hankintamallia muuteta.

Muista hankinnoissa

  • Valitse malli, joka palkitsee tehostamisesta – yksikköhinnan kilpailutus ei riitä
  • Arvioi kokonaiskustannus nyrkkisäännöllä: 3 x palkka
  • Seuraa toteutunutta €/matka-kehitystä, älä pelkästään yksikköhintoja
  • Ota mallia rakennusalalta, jossa hankintamalleja on kehitetty kymmeniä vuosia