2.7 Forssan malli (case)

Forssan yöpäivystysmalli paljastaa kaksi keskeistä ongelmaa: olemassa olevien sopimusvelvoitteiden valvonta puuttuu, ja pienten toimijoiden yhteissopimus ajautuu kilpailuoikeudelliselle harmaalle alueelle.

Lähtötilanne

Taksiliitto on nostanut Forssan mallia ratkaisuksi pienten paikkakuntien yöaikaisen taksipalvelun varmistamiseksi. Forssassa viisi autoilijaa on yhdessä sopinut kaupungin kanssa yöajan päivystyspalvelusta. Viiden yrityksen yhteistyö on kuitenkin helppo nähdä niiden muodostamana kartellina – kilpailulainsäädännön näkökulmasta järjestely on ongelmallinen.

Ratkaisu – ja sen ongelma

Parempi tapa olisi, että yksi yritys sopisi päivystyksestä kaupungin kanssa ja toteuttaisi päivystyspalvelun käyttäen tarvittaessa neljää muuta yritystä apunaan. Tämä olisi aidon yritystoiminnan mukainen tapa hoitaa asia, mutta vanhan taksimaailman keskinäiseen solidaarisuuteen nojaava malli on tehdä sopimus yhdessä.

Forssan alueella on ennen tätä päivystyskorvaustakin voimassa kolme suurta taksihankintaa (kaksi Kela-sopimusta ja yksi hyvinvointialueen VPL-sopimus), jotka kaikki velvoittavat palveluntuottajan luotettavan ympärivuorokautisen palvelun tuottamiseen alueella. Ympärivuorokautista palvelua ei niiden avulla kuitenkaan ole alueelle syntynyt, koska tilaajatahot eivät ole valvoneet sopimusehtojen toteutumista. Jos näiden kolmen sopimuksen velvoittama ympärivuorokautinen palvelu toimisi, samat yritykset ja kuljettajat palvelisivat myös kuluttajat alueella ilman kaupungin lisäpalkkioita.

Osuuskuntamalli ei ratkaise ongelmaa

Yksittäiset osuuskuntamuotoiset taksiyritykset ovat pyrkineet ratkaisemaan ongelmansa siirtämällä yrityksen omistuksen kolmannelle taholle, joka tekisi päätökset keskenään kilpailevien pienyritysten sijaan. Mikäli taksimarkkinat ymmärrettäisiin erillisinä asiakasmarkkinoina ja kuljettajamarkkinoina, ongelma poistuisi. Hyvä asiakasmarkkinoilla toimiva yritys tekee resurssisuunnitelman kuljettajatasoisesti.

Resurssisuunnittelun merkitys

Kirjoittajan nakemys:

Vaikka resurssisuunnittelu on tehokkaassa toiminnassa itsestään selvä perusasia, maailmanlaajuiset alustayritykset ovat pidättäytyneet siitä, koska se altistaisi ne kuljettajien määrittelylle työsuhteisiksi työntekijöiksi. Työntekijä vai yrittäjä – kuka määrää, koska taksi on töissä? Vain Menevän kaltaiset yksityiset yritykset ja hyvinvointialueet pienissä määrin (päiväautojen osalta) ovat tehneet resurssisuunnittelua.

Oppi hankkijalle

Forssan tapauksessa ongelma ei ollut palvelun puute vaan valvonnan puute. Kolme olemassa olevaa sopimusta velvoittivat ympärivuorokautiseen palveluun – mutta sopimuksen toteutumista ei valvota riittävästi. Uuden päivystyssopimuksen sijaan olisi pitänyt vaatia olemassa olevien sopimusten noudattamista.

Muista hankinnoissa

Valvo sopimusvelvoitteita aktiivisesti – erillinen päivystyssopimus on turha, jos jo ostettu palvelu sisältää saman velvoitteen.
Vaadi kuljettajatason resurssisuunnitelmaa – se on ainoa tapa varmistaa ympärivuorokautinen palvelu.
Vältä kartellinomaisia yhteissopimuksia – yksi vastuullinen yritys, joka käyttää muita alihankkijoina, on kilpailuoikeudellisesti kestävä malli.
Sovi päivystyspalvelusta yhden sopimuskumppanin kanssa, ei useamman yrityksen ryhmän.