1.2 Esipuhe

Taksialan julkisissa hankinnoissa piilee 100 miljoonan euron vuosittainen säästöpotentiaali – ja samalla mahdollisuus parantaa palvelua ja kuljettajien palkkoja.

Markkinat pitää rakentaa

Taksiala toimi pitkään tiukan sääntelyn alla eikä varsinaisia markkinoita ollut olemassa. Sääntely on nyt purettu, mutta toimivat markkinat eivät synny itsestään – ne pitää rakentaa. Rakentaminen vaatii vision markkinoiden muodosta ja konkreettisen suunnitelman sinne pääsemiseksi. Keskeistä on ymmärtää, että vanhasta lainsäädännöstä periytyvää "mies-ja-auto" -yrityskokoa pitää kasvattaa, jotta vastuut ja oikeudet palvelun tuottamisesta löytävät paikkansa.

Tämä sivusto on pohja työlle, joka on kaikkien alan kanssa toimivien vastuulla. Tarkoitus on kerätä kokemuksia riittävän laajasti, jotta visio ja reitti sinne pääsemiseksi olisi mahdollisimman hyvä. Erilaisia jarruvoimia on paljon ja ne pitää ymmärtää ohittaa.

Tuottavuus ratkaisee

Yhteiskunnassa käydään keskustelua siitä, ovatko nykyisen tasoiset kuljetuspalvelut tarpeellisia tai voiko niitä vähentää. Palvelujen huonontamisen sijaan säästöjä on kuitenkin mahdollista saada tuottavuutta lisäämällä.

Kuten taloustieteen professori Roope Uusitalo toteaa: palveluja ei voida tai haluta tuottaa vähemmän, joten ne pitää tuottaa eri tavalla – tavalla, jossa hyödynnetään teknologiaa ja työn tuottavuus kasvaa myös julkisella sektorilla.

Julkiset hankinnat ohjaavat koko alaa

Julkisten taksikuljetusten suunnittelijoilla on kaksinkertainen haaste vakiintuneisiin aloihin nähden. Samalla kun suunnitellaan yksittäistä hankintaa, pitää muodostaa visio siitä, mihin alan kehitystä kokonaisuutena kannattaa ohjata. Julkisia hankintoja rakentaessa ohjataan väistämättä myös yksityispuolen taksiliikenteen kehitystä.

Taksialan kokonaisliikevaihto on pitkään ollut noin miljardi euroa vuodessa, josta puolet on julkisen puolen hankintoja. Jos pystymme ottamaan käyttöön parhaat käytännöt, laadukkaiden mutta edullisten julkisten hankintojen rinnalle syntyy 2–3 miljardin kokonaisliikevaihtoa tekevä palveluala, joka työllistää merkittävästi nykyistä enemmän.

Miksi kokonaisnäkemys on puuttunut

Kokonaisuuden suunnittelu on jäänyt vähälle, koska alan mahdollisuudet syvällisesti tuntevia ihmisiä on vähän ja näkemys taksialan tulevaisuudesta on ollut hukassa valtion johtoa myöten. Äänessä ovat pääasiassa olleet tarkan sääntelyn alla toimineet autoilijat ja heidän edunvalvontajärjestönsä. Markkinatalouden maine on kolhiintunut, kun pimeässä hapuillen asiat eivät luonnollisestikaan loksahda paikoilleen.

Ei kuitenkaan ole syytä, miksi taksiala ei 2020-luvulla toimisi tehokkaasti markkinatalouden ohjaamana, kunhan kaikki osapuolet ymmärtävät omat tehtävänsä. Alan kehitys pitää ohjata uralle, jossa yhteiskunnan normaalit sääntely- ja valvontamekanismit (verottaja, poliisi, kuluttajasuoja) riittävät eikä erityissääntelylle ole tarvetta.

Hankintojen yhteiskunnallinen vastuu

Taksialan julkisia hankintoja tekevillä on suuri vastuu. Hankinnoilla ohjataan taksialan kehityksen lisäksi koko yhteiskunnan muutosta: rakennetaan tai puretaan maaseudun palveluja, mahdollistetaan palveluja tarvitsevien yhdenvertainen elämä ja käytetään verovaroja joko tuhlaavasti tai säästäväisesti.

25/25/25-sääntö

Taksialan hankintoihin voi soveltaa 25/25/25-sääntöä:

• 25 % luotettavampi palvelu
• 25 % alhaisemmat kustannukset
• 25 % paremmat palkat kuljettajille

Suomessa toteutettavissa julkisissa taksikuljetuksissa on potentiaali saavuttaa sadan miljoonan euron vuosittainen säästö niin, että myös palvelua toteuttavat kuljettajat ja autoilijat hyötyvät. Toki jokaisessa muutoksessa aina joku häviää. Tämän muutoksen häviäjä on se, joka muistelee taksiaseman korttipelejä ja tilannetta, jossa kaikilla autoilijoilla meni yhtä hyvin tai huonosti riippumatta omasta tekemisestä.

Miten säästö ja laatu saavutetaan

Temppu tehdään optimoimalla hankinnassa osien sijaan kokonaisuus:

Tekemällä hankinta niin, että palvelu on hoidettavissa laadukkaasti ja tehokkaasti. Taksissa se tarkoittaa rajattua maantieteellistä aluetta, jonka kaikki kuljetustehtävät hoidetaan yhden tahon toimesta.

Antamalla palvelua tuottavalle yritykselle mahdollisuus hyötyä tehokkuudesta ja innovaatioista.

Nämä periaatteet ovat jo käytössä koulukuljetuksissa useissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Oulu). Kelan ja hyvinvointialueiden hankinnoissa ei ole vielä nähty yhtäkään hankintaa, jossa palveluntuottaja olisi itse voinut hyötyä tekemästään toiminnan laadun ja tehokkuuden nostamisesta.

Keskustyö on avain tehokkuuteen

Yrityksissä pyritään käyttämään työpanosta siellä, missä siitä on suurin hyöty. Taksitoiminnassa tämä tarkoittaa lisäsatsauksia toiminnan suunnitteluun ja koordinointiin: yhteydenpitoa asiakkaaseen, kuljettajien työn tarkkaa resurssisuunnittelua ja muutoksenhallintaa. Satsaamalla 10 000 euroa koordinointiin voi kuljetuskustannuksista säästää 100 000 euroa.

Kenelle tämä opas on

Tämä opas on laadittu taksialan hankintoja tekeville ja niihin vaikuttaville. Koska harva tuntee alaa tarkasti, aineisto on jaettu kahteen osaan: alan tilannetta ja piirteitä käsittelevään alkuosaan, ja loppuosaan, jossa on kuvattu mahdollisten tuotantotapojen lisäksi paras mahdollinen hankintatapa. Lähtötietona oppaan lukijalla oletetaan olevan tietoa yhteiskunnan vastuulla olevista eri kuljetuspalvelujen tyypeistä ja vakiintuneiden julkisten hankintojen tekemisestä.