1.1 Kolme pointtia

Taksihankinnoissa on mahdollista saavuttaa selkeämmät vastuut, merkittävät kustannussäästöt ja terveempi taksimarkkina.

Kolme tavoitetta, jotka jokaisen hankinnan pitäisi saavuttaa

Kun suunnittelet julkisten taksikuljetusten hankintaa, sinulla on mahdollisuus vaikuttaa kolmeen asiaan samanaikaisesti:

1. Selkeät vastuut, parempi palvelun laatu ja luotettavuus. Tällä hetkellä vastuu taksikuljetuksista on hajautunut monelle taholle: tilaaja ostaa, välityskeskus välittää, autoilija ajaa – mutta kukaan ei vastaa kokonaisuudesta. Kun vastuu keskitetään yhdelletaholle, syntyy selkeä sopimuskumppani jolta voi vaatia laatua ja jonka kanssa voi kehittää palvelua sopimuskauden aikana.

2. Vähintään 25 prosentin kustannussäästöt – yhteensä noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisessä mallissa merkittävä osa rahasta kuluu tehottomuuteen: päällekkäiseen kapasiteettiin, tyhjiin kilometreihin ja odotusaikoihin. Kokonaisvastuumallilla palveluntuottaja voi optimoida reitit, yhdistää kuljetuksia ja suunnitella kuljettajien työvuorot järkevästi. Koulukuljetuksissa tämä on jo osoitettu: tehokkuus voi jopa kaksinkertaistua.

Kela- ja VPL-kyytien kustannukset – nykyinen malli vs. tehokas malli (2022–2033)

Kela- ja VPL-kuljetusten yhteiskustannus on noin 470 miljoonaa euroa vuodessa (2025). Nykyisellä mallilla kustannukset nousevat yli 540 miljoonaan euroon vuoteen 2033 mennessä, vaikka VPL-kustannukset jäädytettäisiin 2027 tasolle, koska palvelun tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Jos palveluntuottajille annetaan kokonaisvastuu ja mahdollisuus tehostaa toimintaa, kustannukset laskevat noin 400 miljoonaan euroon – vaikka matkojen määrä samalla kasvaa. Ero nykyisen ja tehokkaan mallin välillä on yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Kela- ja VPL-kyytien kustannusennuste 2022–2033: nykyinen malli vs. tehokas kokonaisvastuumalli
Kela- ja VPL-kyytien kustannusennuste 2022–2033: nykyinen malli vs. tehokas kokonaisvastuumalli

3. Terveen taksimarkkinan kehittyminen. Julkiset hankinnat ovat useimmissa kunnissa tärkein yksittäinen tekijä, joka pitää taksipalvelut ylipäätään olemassa. Pienissä kunnissa julkisten kyytien osuus voi olla jopa 95 prosenttia taksien liikevaihdosta. Hankintapäätöksesi vaikuttavat siis suoraan siihen, millaisia yrityksiä ja millaista palvelua alueellesi syntyy – myös yksityisasiakkaiden saatavilla oleva palvelu riippuu julkisten hankintojen rakenteesta.

Kolme periaatetta hankinnan toteutukseen

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kolmea muutosta nykyisiin käytäntöihin:

1. Alueen kuljetustarpeiden kokonaishankinta kiinteällä kokonaishinnalla. Nykyisin julkiset taksikuljetukset hankitaan usein yksittäisinä kyyteinä yksikköhinnalla (euroa per kilometri tai per tilaus). Tämä malli ei kannusta palveluntuottajaa tehostamaan toimintaa – päinvastoin, mitä enemmän kilometrejä syntyy, sitä enemmän laskutetaan. Kokonaishankinnassa palveluntuottaja saa alueen kaikki kuljetukset hoidettavakseen kiinteään hintaan, ja voi itse päättää miten järjestää ne tehokkaimmin. Näin tilaaja saa edun tehostamisesta jo tarjouskilpailuvaiheessa, tehokkuudesta hyötyvät kaikki osapuolet.

2. Yksittäisen alueen hankinnan arvo keskimäärin neljä miljoonaa euroa. Neljän miljoonan euron sopimuskoko on riittävän suuri, jotta kaikenkokoiset taksiyritykset kiinnostuvat siitä ja palveluntuottajalla on taloudelliset edellytykset järjestää ympärivuorokautinen palvelu. Samalla se on riittävän pieni, jotta useampi yritys voi tarjota kilpailukykyisesti. Koko Suomen 400 miljoonan euron markkinasta syntyisi näin noin sata alueellista sopimusta.

3. Hankitun palvelun valvonta automatisoidaan. Sopimus on vain niin hyvä kuin sen valvonta. Automatisoidussa valvonnassa jokaisesta kuljetuksesta kertyy data reaaliajassa: oliko taksi ajoissa, toteutuiko kuljetus, kauanko asiakas odotti. Kun poikkeamat sopimuksesta tuottavat automaattisen ilmoituksen, sekä tilaaja että palveluntuottaja tietävät tilanteen ilman käsityötä. Sopimussakot pitää myös automatisoida.

Mistä tiedetään, että tämä toimii?

Ehdotettua mallia olevia hankintoja on toteutettu koulukuljetuksissa Helsingissä, Espoossa ja Oulussa. Näissä hankinnoissa palveluntuottaja vastaa kokonaispalvelusta kiinteällä hinnalla, ja kaikki osapuolet – tilaajat, palveluntuottajat ja asiakkaat – raportoivat myönteisiä kokemuksia. Tarkempia tietoja näistä hankinnoista löytyy tämän oppaan luvusta 6.

Muissa kuljetusmuodoissa (Kela-kyydit, vammaispalvelukuljetukset) vastaavaa mallia ei ole vielä kokeiltu. Tämän oppaan tarkoitus on selittää miksi se kannattaisi ja miten se toteutettaisiin.

Miten päästä alkuun: pilottiprojekti

Kun olet tutustunut tähän oppaaseen ja ymmärrät hankintojen kehitystarpeet, ryhdy valmistelemaan pilottiprojektia. Pilottiin tarvitaan kolme asiaa:

Rohkeutta toimia avoimesti. Uudenlainen hankintamalli herättää aina kysymyksiä. Avoin viestintä ja markkinavuoropuhelut rakentavat luottamusta kaikkien osapuolten välille.

Pilottiin halukas yritys tai yrityksiä. Suomessa on jo useita taksiyrityksiä, jotka pystyvät kantamaan kokonaisvastuun alueellisesta palvelusta.

Sopiva kohdealue. Mikä tahansa alue käy, mutta suurin hyöty saavutetaan alueella, jossa eri kuljetusmuodot (koulukuljetukset, Kela-kyydit, vammaispalvelukuljetukset) voidaan yhdistää saman palveluntuottajan vastuulle tai palveluntuottajalla on jo osa kuljetusmuodoista hoidettavana alueella.

Muista hankinnoissa

  • Hanki kokonaispalvelu kiinteällä hinnalla – älä pilko yksittäisiin kyyteihin ja yksikköhintoihin.
  • Mitoita sopimuskoko noin 4 miljoonaan euroon – se houkuttelee tarjoajia ja mahdollistaa ympärivuorokautisen palvelun.
  • Sisällytä sopimukseen automatisoitu valvonta – sopimus ilman valvontaa on vain paperia.
  • Aloita pilotilla: valitse alue, järjestä markkinavuoropuhelu ja testaa malli käytännössä ennen laajentamista.